Huvilamme sijaitsee Medvastössä, Morsfjärdenin lahden rannalla. Medvastö-nimi on johdettu keskiajan ruotsin miehen nimestä ”Mehingfast”, johon on lisätty saarta merkitsevä ”ö”. Morsfjärden ”Äidin lahti” taas liittynee Medvastön toisella puolella olevaan Brudholmeniiin ”Morsiainsaareen”.
Medvastössä on asuttu kivikaudesta lähtien. Själabobergetillä ”Sielujen asuinpaikan vuorella” on kivisiä paasiarkkuja noin kuudentuhannen vuoden takaa. Pronssikaudella eli noin kolmetuhatta vuotta sitten asukkaat kasasivat kivistä mahtavia röykkiöhautoja VillaGon yläpuolella olevalle mäelle. Keskiaikaisesta saarella olevasta kylästä on säilynyt talonpohjia. Virolaisen Paadisten luostarin munkit kalastivat saaren vesillä ja jättivät esimerkiksi jälkeensä paikannimen Estudden ”Vironniemi”.
1600-luvun alussa saaren omisti ratsumestari Erik Bertelsson ja hänen jälkeensä kapteeniluutnantti Hans Eriksson Hjerta. Medvastö oli ratsutila eli rustholli, iso talo, joka verohelpotusta vastaan varusti hevosen ja miehen. Ratsumiehellä oli torppa, pari lehmää ja peltoa; aseen hän sai valtiolta. Ison vihan aikana saaren eteläosassa olevaan Blindsundin ”sokeasalmeen” yritettiin houkutella venäläisten laivoja satimeen. Saari autioitui sotatoimien seurauksena.
1700-luvulla saaren vedet kartoitettiin ja niiden syvyys mitattiin. Kartassa on mustilla numeroilla merkitty syvemmät vedet osoittamaan montako syltä vettä paikalla on. Syli on kuusi jalkaa. Matalampien vesien, kuten Morsfjärdenin, syvyydet on merkitty jalkoina punaisella musteella. Jalka on noin 30 cm. Parissa sadassa vuodessa maa on kohonnut runsaat puoli metriä ja lahti vastaavasti madaltunut.
1900-luvun alussa Medvastön kartanon (kartano-sana otettiin käyttöön rusthollin lopetettua toimintansa 1800-luvulla) omistivat Thomén veljekset. Valter Thomé oli kuuluisa arkkitehti, jonka töitä (esim. vanha poli) on nähtävänä Helsingissä. Veljekset perustivat Leo Tolstoin ajatusten innoittamina ihanneyhteiskunnan, jossa rengit ja piiat olivat samanarvoisia isäntien kanssa. Kokeilu loppui karulla tavalla: punaiset murhasivat vuoden 1918 helmikuussa veljeksistä Valterin, Williamin ja Ivarin Vihdissä. Taidemaalari Verner, nuorin veljeksistä, oli jäänyt kotiin ja säilyi hengissä. Hän luopui Medvastöstä, jonka omistajiksi tulivat Hagelstamit.
Historiasta kiinnostuneen kannattaa lukea alueelle sijoittuva kirja Marko Paavilainen: Murhatut veljet, jonka kansalaissodan aikaiset tapahtumat sijoittuvat osittain Medvastöhön.
1930-luvulla veljekset Elias ja Veikko Saura muodostivat serkkunsa Ilmari Peltosen kanssa Medvastöstä osakeyhtiön, joka kunnosti talon ja sen pellot. Talvisodassa saarta pommitettiin ja karjalainen pakolaisperhe sai surmansa. Vuonna 1944 Medvastön saari vuokrattiin välirauhansopimuksen nojalle Neuvostoliitolle 50 vuodeksi. Porkkalan alueen raja kulki Espoonlahdella, joten Medvastö oli aivan sen itäreunalla, niin lähellä Helsinkiä, että kaupunki näkyy saaren kallioilta 18 kilometrin päästä. Venäläiset polttivat tai purkivat saarelta kaikki rakennukset kaivonkansiakaan unohtamatta, mutta perustivat tykkiasemia, bunkkereita ja juoksuhautoja. Näitä löytyy saarelta edelleen.
Neuvostoliitto luopui Porkkalasta vuoden 1956 tammikuussa ja asukkaat pääsivät käymään hävitetyissä kodeissaan helmikuussa. Medvastön osakeyhtiö purkautui ja Elias Saura, Annan isoisä, rakennutti uusia taloja ja raivasi metsittyneet pellot. Lopulta hän luopui maanviljelyksestä.
1960-luvulla rakennettiin nykyinen Morsfjärdintie. Samalla avattiin kokonaan umpeutunut Blindsundin salmi saaren eteläosassa. Morsfjärdenin lahtea on ruopattu ja syvennetty myöhemmin. Lahden pohja on vesikasvien, kuten näkinpartojen ja tähkä-ärviöiden peitossa. Viimeksi mainittuja irtoaa välillä pohjasta lauttoina. Rehevä lahti on valtakunnallisesti arvokas lintuvesi. Pohjoisosa on Natura-aluetta ja Medvastsundetin sillan luota lähtee polku lintutornille. VillaGonkin ikkunasta näkee varsinkin syksyisin jopa satapäisiä joutsenparvia, jotka kerääntyvät vähän matkan päässä olevan luodon tuntumaan.
Alueen historiasta kirjoitti meille Annan isä, Anssi Saura.
